(Rough Trade, Englanti 1984. Tuottaja: John Porter & The Smiths)
The Smiths oli neljän jäsenensä, kitaristi/säveltäjä Johnny Marr, basisti Andy Rourke, rumpali Mike Joyce ja vokalisti/lyyrikko Morrissey, täydellistymä. Jos yksikin kvartetin palasista olisi ollut poissa, ei yhtyeen lyhyeksi jäänyt, mutta sitäkin laadukkaampi levytysura (1983-87) kuulostaisi niin briljantilta.
Pitkäsoittomitassa tarina alkoi eponyymillä debyyttialbumilla, jonka lopullinen versio äänitettiin kengännauhabudjetilla viidessä–kuudessa
päivässä. Syy tähän oli, että levy-yhtiön pomo Geoff Travis
ei ollut tyytyväinen ensimmäisen tuottajan kanssa äänitettyihin
versioihin, joten hänen tilalleen palkattiin muun muassa BBC:n
radiopuolella työskennellyt John Porter.
Ongelmallisista lähtökohdista huolimatta lopputulos on yksi kaikkien aikojen pop-debyytteja. Vinyylin A-puolen päättävästä (tosin alkuperäispainokselta puuttuvasta) This Charming Manista alkaa vastustamaton kitarapopin euforia. Yhtyeen kenties komein biisi Still Ill porautui täysi-ikäistymisen kynnykselle kipuilevaan nuoreen mieheen syvälle. "For there are brighter sides to life / And I should know, because I've seen them but not very often..." lauloi Morrissey ja tuntui tiivistävän kaiken olennaisen.
Manchester - so much to answer for...
The Smithsin Meat is Murder (1985) oli sijalla 56.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti