Vuonna 1976 Dublinissa perustetun U2:n poikavuodet menivät omaa tyyliä etsiessä. 1970-luvun lopun punkin perimä jalostui Boylla (1980) mietteliääksi postpunkiksi, jonka jälkeen nuori yhtye etsi omaa ääntään haparoivalla Octoberilla (1981). Ristiriitaisissa tunnelmissa Bono, The Edge, Adam Clayton ja Larry Mullen Jr. käänsivät katseensa yhteiskunnalliseen kantaaottavuuteen, unohtamatta sitä, että henkilökohtainen on usein poliittista.
Uran suoraviivaisimmalla pitkäsoitolla War (1983) U2:n energia keskittyi poliittisiin aiheisiin uhmakkuutta säästelemättä. Pohjois-Irlannin levottomuuksiin viitanneesta, nöyristelemättömästä Sunday Bloody Sundaysta kehkeytyi albumin kivijalka, jonka ankaruutta pehmentävät Claytonin bassokuviosta liikkeelle lähtenyt New Year's Day, funkahtava Two Hearts Beat As One ja improvisatorinen hymni "40".
Steve Lillywhiten tuottaman Warin voi nähdä hiomattomana johdantona U2:n koko uraa seuranneelle kantaaottavuudelle. Paikoin armottomaksikin yltyvän levytyksen jälkeen yhtye alkoi etsiä musiikkiinsa enemmän lämpöä ja herkkyyttä Brian Enon ja Daniel Lanois´n johdattamana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti